Kellareista konserttilavoille

Kellareiden kätköissä, nuorisotilojen uumenissa, koulujen musiikkiluokissa ja muissa mitä kummallisemmissa paikoissa harjoittelevat tulevaisuuden eppunormaalit ja villevalot. Maamme musiikkibisneksen nuoret toivot.

Mistä kaikki saa alkunsa? Monesti kuulee juttuja, että bändi on lähtenyt jonkinlaisesta vitsistä liikkeelle. Ensin on vain huvin vuoksi tehty korvia vihlovaa metakkaa, kunnes sitten eräänä päivänä taidot ovatkin kehittyneet niin paljon, että sitä aikaisemmin melua muistuttanutta ääntä voidaan kutsua jo musiikiksi. Bändi on syntynyt.

Jäsenet bändiin löytyvät usein lähipiiristä. Soittaminen onkin hauskaa kavereiden yhteistä puuhaa, jos vain kaikilla löytyy yhtä paljon intoa. Ystäville on myös helpompi sanoa suoraan, jos jokin asia ei toimi, kun keskinäinen luottamus on syntynyt jo treenikämpän ulkopuolella. Harvemmin kuitenkaan kaveriporukkaan eksyy niin samanlaisia ihmisiä, että soittaminen onnistuu vaivatta. Toisinaan on jopa pakotettu joku kaveri tarttumaan kitaran kaulaan ja toinen mikkiin, jotta saadaan kokonainen ryhmä aikaiseksi. Tästä bändiviritelmästä joskus syntyy jotain, mutta voi myös käydä niin, että se ei toimi.

Jos kuitenkaan ei kaveripiiristä pakottamallakaan löydy soittamisesta innostuneita, ei silti kannata bändihaaveita kokonaan unohtaa. Nykyään Internet luo mahdollisuuden siihen, ettei jäseniä uuteen bändiin ole pakko kalastella lehti-ilmoituksilla tai kaupan ilmoitustauluilla. Tarvitsee vain laittaa "Etsitään soittajia" -teksti nettiin ja odotella; ehkä jo samana iltana ilmestyy sähköpostiin viestejä innokkailta muusikoilta.

Usein koko homma kaatuu siihen, kun kaikki tahtovat viedä bändiä omaan suuntaansa. Joillekin soittaminen ei ole maailman tärkein asia toisten suunnitellessa jo Euroopan kiertuetta, joten pakostakin on aika miettiä yhteneväisiä tavoitteita. Jokaisella on kuitenkin omat henkilökohtaiset suunnitelmansa elämän ja soittamisen suhteen: tulla kuuluisaksi, päästä levyttämään, soitella treenikämpällä tai vain viettää aikaa kavereiden kanssa.

Bändin hajoaminen ei monesti johdu edes ryhmän sisäisistä syistä, vaan on monia muitakin hankaluuksia, joita bändit joutuvat kohtaamaan. Jos ei itseltä löydy hyväkuntoista kellaria tai autotallia, on treenikämppää lähdettävä etsimään kauempaa. Tällöin nousee esiin kysymyksiä soittotilan maksamisesta ja soittokamppeitten raahaamisesta paikalle.

Ilman minkäänlaista kauhukuvien luomista bändielämästä on siinä myös hyvätkin puolensa, jotka auttavat jatkamaan. Kuten bändihistoriikeista voimme lukea, sedät jaksaa heilua vuodesta toiseen, vaikka tielle olisikin sattunut monenlaisia esteitä. Suomestakin löytyy yhtyeitä, jotka ovat soittaneet jo silloin, kun Koivisto oli presidenttinä, ja jatkavat sitä edelleen. Miksi ei siis kellareidemmekin toivoista voi syntyä vielä jonain päivänä jotakin suurta?

Tähtitarha on ryhmä muusikoita, joiden bändi on jo pahimmasta murrosiästä päässyt ohi. Se on varmasti ideaalitilanne monille musiikin harrastajille, jotka tosissaan haluavat päästä tekemään musiikkia ja keikkailemaan. Annetaan kuitenkin bändin itsensä kertoa lisää.

Mikä on Tähtitarha? Millaiseksi kuvailisitte bändin musiikkia ja nykyisiä tavoitteita?

Tuo nimijuttu lähti jostain läpästä, kun keräilin kavereita treenikämpälle kokeilemaan silloisia biisi-ideoita, siinä oli ne pikkukaupungin starbat, ketkä sain mukaan houkuteltua.

Musa on suomenkielistä rokkia, jossain popin ja hieman raskaamman rokin välimaastossa ollaan. Tsekatkaa niin siitähän se selviää. Ei muuta kun keikalle ja nettisaitille roikkumaan. Tämän hetkinen kokoonpanohan on suhteellisen tuore, ollaan heitetty vasta yksi keikka, hinku keikoille on tässä vaiheessa kova. Uusia biisiklippejä kotisivuille heitellään heti kun mahdollista, tällä hetkellä pari hieman vanhempaa biisiä löytyy YleX:n demoverkosta. Viimeiset pari vuottahan on kulunut lähinnä treenikämpällä, eikä bändi ollut välillä kovin aktiivisesti toiminnassa ja sitten oli parit miehistönvaihdokset kaiken lisäksi. Viimeistään ensi vuoden alussa olisi tarkoitus nauhoittaa uutta materiaalia. Nyt on ryhmä saatu kuntoon, asutaan nyt kaikki Helsingissä, sitä ennen pitkään porukkaa asui eri paikkakunnilla. Nyt on kaikki mahdollisuudet tehdä töitä kunnolla olemassa, ja kyllä treenikämpällä ollaan viihdyttykin ihan kiitettävästi. Tietenkin etsitään yhteistyökumppaneita, että saataisiin bändiä keikoille ja musiikkia ihmisten kuultavaksi. Jos joku tätäkin lukeva innostuu musiikistamme, niin ei muuta kun mars mars paikallisia järjestäjiä lobbaamaan. "Polte" -biisistä on tekeillä animaatiovideo, kunhan se valmistuu niin se on ainakin yksi hyvä käyntikortti meistä.

Mistä Tähtitarha on saanut alkunsa ja koska?

Bändi sai alkunsa, kun etsin soittajia toteuttamaan biisi-ideoita, joita oli syntynyt matkan varrella, vuosi oli -99. Vieläkin sanoitan kaikki biisit, ja sävelistäkin teen lähes kaiken, mutta kyllä bändillä on ollut aina jokunen biisi, missä muutkin ovat osallistuneet sävellyspuoleen. Koskaan en ole muita kieltänyt biisejä tuomasta, hommat on vaan menneet yleensä niin että mä teen ne biisit.

Onko bändin tielle sattunut pahempia hankaluuksia? Onko yleensäkään asioita, joista tulee usein erimielisyyksiä jäsenten kesken?

Ei ainakaan meidän kesken. Erimielisyydet bändin kesken liittyvät yleensä ulkomusiikillisiin tekijöihin. Siihen treenikämpän vuokran maksuun tai johonkin yhtä ärsyttävän turhaan.

Mitkä ovat olleet Tähtitarhan parhaimpia hetkiä?

Parhain hetki voi olla se, kun saa uuden biisin toimimaan ekan kerran kämpällä. Monet asiat, mut kyllä parhaimmat hetket liittyy tietysti keikkailuun. Hyvä fiilis onnistuneen keikan jälkeen. Tietysti parhaimpia hetkiä tähän mennessä on ollut, kun voitettiin muinoin Pepsin järjestämä bändiskaba, siitä voittajabiisistä väännettiin sitten sinkku, ja siihen liittyvät keikat sen vuoden ajalta. Toivottavasti parhaat hetket ovat vielä edessä.

Jos sukulaisen hautajaiset ja tärkeä keikkatarjous sattuisi samalle päivälle, kumpi olisi tärkeämpi? Kuinka tärkeänä pidätte bändiä ja sen kehittämistä?

Eiköhän sitä soittoaikaa säätämällä tuosta selvittäisi. Onhan bändi tärkeä henkireikä, useat biisit on todella henkilökohtaisia. Mutta sekoittelen kuitenkin fiktiota sekaan niin, ettei tarinat mene yksi yhteen todellisuuden kanssa kuitenkaan. Siin voi sit kuuntelija miettiä, mikä on omaa ja mikä ei.

Voitteko kuvitella soittavanne Tähtitarhassa vielä 5 vuoden päästä? Voisitteko kuvitella, että soittaminen olisi päivätyötänne?

Miksei. Hyvin voisin kuvitella, suomessa vaan pelkällä rockmusiikilla elää kourallinen ihmisiä kerrallaan. Sehän se tietysti olisi se ideaalitilanne, ettei muuta tarvitsisi tehdäkään.

Yleensä puhutaan kellaribändeissä, jos kuuluisuutta ei hirveästi vielä ole. Vietättekö te usein aikaanne kellarissa?

Nykyinen treenikämppä ei ole enää kellarissa, joten eipä enää vietetä. Joskus ollaan kyllä vietetty. Siellä haiskin ihan perunakellarilta, kesällä alkoi hometta ilmestyä seiniin ja soittokamat ruostumaan, kun kosteutta tiivistyi, joten siihen kellariin ei kyllä ole tosiaankaan ikävä.

Tähtitarhan kotisivut: http://www.tahtitarha.com/

Kirjoittanut: Hämy